Pääsiäisen hosumia Oulussa

Kiirastorstai oli perinteinen lomallejääntipäivä - olin toimistolla kirjoittelemassa viimeisiä sähköposteja vielä 30 minuuttia ennen junan lähtöä ja tavaratkin oli vielä kotona. Kuin ihmeen kaupalla kaikki tuli tehtyä, kamat haettua ja viikon reissu kotikulmille alkoi suunnitellusti aikataulussa.

Menomatka oli luonnon tarkkailua parhaimmillaan. Istuin kavereiden kanssa koko matkan ravintolavaunussa oluttuopponen kädessä ja kiikarit toisessa. Matkalla näin paljon joutsenia ja kurkia sekä vuoden ensimmäiset kuovit ja sepelkyyhkyt. Juna on oikeasti ihan hauska tapa tsekata yleinen lintutilanne, vaikkei siinä kovin täsmällisiä haviksia pääsekään tekemään.

Oulussa kuljin koko ajan kameran kanssa, mutta hyviä kuvia ei pirskatti vieköön syntynyt koko loman aikana. Vietin jopa yhden yön suolla teltassa, että olisin päässyt kuvamaan teerien soidinta aamuvaloissa, mutta sekin jäi lähinnä kauniiksi ajatukseksi, kun linnut olivat niin kaukana ja soitimella suhteellisen rauhallisin meiningein. Teeriä oli paikalla kahdeksan, kurkia 2. Tarkoitus oli alunperin viettää suolla useampikin yö, mutta teltan koko ja alustan muhkuraisuus sai luopumaan suunnitelmasta. Ei ollut luksusta ei.

Ruuhkaa suolla

Kurkiparilla oli kovasti asiaa

Teerten pörhentely jäi lähinnä yksinäiseksi hypähtelyksi.

Aamun viimeisessä kuvassa teeren pönötystä.

Vaikkei kuvia syntynytkään niin joitain haviksia sentään. Vierailin pariin otteeseen Liminganlahden lintutornilla kaukoputken kanssa ja molemmilla kerroille karttui sekä vuodari että elis-tili! Paikalla oli paljon hanhia, haapanoita, sotkia, kuoveja, töyhtöhyyppiä, nokikanoja ja naurulokkeja. Jälkimmäisellä kerralla löysin putkellani neljä paikallista heinätavia ja kaksi mustapyrstökuiria, joita ei juurikaan tavata Suomessa Limingan ulkopuolella. Paras havainto oli kuitenkin rantaniityn yllä liidellyt vaalea sinertävän sävyinen, mustasiipilaikkuinen arosuohaukka! Kiitos tunnistusavusta paikalla olleelle salolaiselle pariskunnalle! Arosuohaukkaa ei tavata Suomessa kuin satunneisesti, joten taitaa olla harvinaisin havikseni tähän mennessä.

Tavoitteena on tänä vuonna saada vihdoin Suomen vuodari 100 rikki. Eiköhän onnistu. Ensi viikonloppuna lintuyhdistyksen maakuntakierrokselta on odotettavissa lähemmäs parikymmentä lajia.

Nokikanoja Liminganlahdella

Kesän 2. västäräkki

Ja sitten vielä ne vuodarit:


45. Kuovi, junasta 17.4.

46. Sepelkyyhky junasta 17.4.

47. Teeri

48. Tukkasotka

49. Merikotka

50. Merihanhi (Suomielispinna!)

51. Kiuru 19.4.

52. Mustavaris

53. Ruskosuohaukka

54. Heinätavi (elis!)

55. Jouhisorda (elis!)

56. Mustapyrstökuiri (Suomielispinna!)

57. Meriharakka

58. Arosuohaukka (elis Suomi 133, WPA 147)

Lyhenteitä ymmärtämättömille vielä selvennökseksi, että vuodarit ovat siis vuoden aikana nähtävien lintujen lukumäärä / pisteet. Elikset ovat uusia lajeja elämälle. En siis ole aiemmin nähnyt. Suomipinnat ovat suomessanähtyjä ja WPA on Western paleartic area, eli suurinpiirtein Eurooppa.)

Viikonloppu Karstulassa

Viikonloppu siskon luona Keski-Suomessa Karstulassa oli parasta mitä luontoharrastuksen parissa on hetken sattunut! Vuodareita ropisi kymmenisen kappaletta, eliksiä pari ja julkaisukelpoisia kuviakin useampi. Muutenkin oli kovin mukavaa.

Lähdimme siskon kanssa liikenteeseen aikaisin lauantaiaamuna. En ehtinyt itseasiassa edes ulos ennen ensimmäisiä haviksia - kiitos takapihalla huutavan fasaanin ja viereisellä urheilukentällä poukkoilevien töyhtöhyyppien. Samaisesta ikkunasta nappasin myöhemmin vuosi- ja elistilille kulorastaan. 

Siskon takapihan fasaani ikkunan läpi kuvattuna.

Ikkunalintujen jälkeen otimme suunnaksi siskolle vinkatun metsäruokinnan. Mutkaisia metsäteitä ajellessa tienpenkasta lehahti lentoon naarasmetso ja pyyparvi. Vuosipinnatili kilisi! Metsäruokinnalla kävi kova vilske. Tiaiset lentelivät ympäriinsä ja metsämyyrät napsivat maahan pudonneita siemeniä.

Metsämyyrällä ei ollut pulaa sapuskasta

Hömppis punavihervaloissa

Metsämyyrä tutki tilannetta ja kuvaajaa halkopinon alta

Maassa pyöri myös sinitintti, jonka silmät olivat melko kurjan näköiset. Ei päässyt juurikaan edes lentämään. Mikähän mahtaa olla tauti?

Metsäruokinnalta palatessa huomasimme metsän reunalla ruokailevan metsäkaurislauman. Eläimet eivät pitäneet pysähtyvästä autosta ja poistuivat melko pian pöpelikköön. 

Pyörimme päivän aikana monessa paikassa nauttimassa kevätauringosta ja raikkaasta ilmasta. Pitkän retkipäivän viimeinen pysäkki oli järvi, jossa jo tieltä katsoessa näytti olevan paljon joutsenia. Joutsenten joukosta löytyi myös elis-tilille metsähanhi. Pyörin joutsenten luona hieman pidempään. Niiten tööttäilyä on ilo kuunnella.

Dokkarikuvassa metsähanhia

Joutsenilla riitti juttua

Kosteikolla levähti noin 130 joutsenta.

Lennossa.

Nappasin joutsenista myös lyhyen videon. Lopputulosta katsoessani tuli väkisinkin mieleen, että pitäisikö malttaa pitää sitä kameraa paikoillaan...?

Sunnuntai olikin sateisempi ja retkeilyt jäi melko vähiin. Pikaisella järvipyörähdyksellä vuosipinnoiksi kertyi vielä uivelo ja korppi. Pinnojen putoilu sai jatkoa vielä maanantaiaamun juoksulenkillä, kun polulla vastaan pomppi punakylkirastas ja kevään ensimmäien västäräkki!

Pääsiäisenä lomaa ja reissu Ouluun!

Uudet vuodarit:

27. Peippo (27.3.)
28. Räkättirastas (27.3.)
29. Punasotka (28.3.)
30. Haapana (5.4.)
31. Punarinta (5.4.)
32. Isolepinkäinen
33. Kottarainen (6.4.)
34. Kurki (11.4.)
35. Töyhtöhyyppä (11.4.)
36. Metso
37. Pyy
38. Korppi
39. Metsähanhi
40. Uivelo
41. Kulorastas
42. Fasaani
43. Punakylkirastas (14.4.)
44. Västäräkki (14.4.)

Lokkeja ja luikertelijoita

Miten kauniilta voi kuulostaa kevään ensimmäiset naurulokin rääkäisyt! Rantojen rauha katosi taas muutamaksi kuukaudeksi kun sadat naurulokit lehahtivat paikalle pesäpaikkoja varailemaan.

Retkipäiväni alkoi aamu seitsemän jälkeen aurinkoiselta Iidesjärveltä. Satojen naurulokkien mukana järvelle oli lennellyt peippoja, punarintoja, lisää nokikanoja ja yksi haapana. Viinikanojalla talvea viettäneet sorsat olivat levinneet pitkin järveä. Yksi tuli vastaan pyörätiellä ja kaksi naarassorsaa istui kaakattamassa männynoksalla!

Naurulokkikin on oikeastaan aika kaunis lintu.

Dokumenttikuva peiposta

Sorsaherra aamukävelyllä

Kyyhötin tovin järven länsipään pusikoissa lentokuvia harjoitellen. Jostain syystä tarkennukset menivät jatkuvasti pieleen. Erityisesti tämä harmitti, kun järven kuusi nokikanaa aloittivat erikoisen näytöksensä. Ne uivat aivan edestäni pää vettä viistäen, kunnes pyrähtivät juoksuun veden pintaa siivillä loiskutellen. Tämä toistui useita kertoja - kanat vain vaihtoivat suuntaa ja pörräsivät edestakaisin. Kuvaustilanne oli loistava, mutta yhtään hyvää otosta en saanut. Hosumia prkl.

Nokikanan kiihdyttelyä.

Aamuretken jälkeen palasin kotiin naputtelemaan koulutehtäviä valmiiksi. Ulkona paisteli aurinko ja mielessä kaiveli edellisen vuoden vaisuksi jäänyt käärmeiden kuvausreissu. Soitin ystävälleni josko saisin kyydiin tuohon samaiseen metsikköön Kangasalle, ja sainhan minä. Ystävä lähti jopa seuraa pitämään ja auringosta nauttimaan. Käärmeitäkin löytyi! Yhteensä noin 15 yksilöä paistattelia päivää kantojen juurilla. En ole oikeastaan koskaan nähnyt käärmeitä luonnossa näin hyvin kuin nyt. Yllättävän pieniä olivat.

Ensi kerralla otan kyyretkelle lyhyemmän putken. Nyt oli tilanteita, joissa huomasin kyyn aivan vieressä, mutta etäisyys oli liian lyhyt, että tarkennus telezoomilla olisi onnistunut. Käärmeet pysyvät paikoillaan niin kauan kuin itse pysyy, mutta heti kun lähtee itse perääntymään, ne tajuavat tilaisuutensa koittaneen ja luikertelevat paikalta.

Kaksi kyytä kaatuneen koivun rungolla

Retken ensimmäinen kyy lähikuvassa

Mukava retkipäivä! Pitkästä aikaa sai muutaman kelpo kuvankin. Vuodareitakin löytyi sekä aamulla että iltapäivällä.

Vuodarit:

30. Haapana

31. Punarinta

32. Isolepinkäinen

Aamu Iidesjärvellä

Lähdin lauantaina nauttimaan aamuauringosta ja seitsemän aikoihin. Asteet oli nollassa ja muu kaupunki ei ollut vielä herännyt. Suuntasin vakikohteeseeni Iidesjärvelle katsomaan, ovatko nokikanat tai naurulokit vielä saapuneet.

Viinikanojan suulla aivan järven alussa oli paikalla tuttu kattaus lintuja: Sorsia, talvehtinut tavinaaras, harakoita ja variksia. Pian esiin tupsahti myös kevään ensimmäinen nokikana. Nokikanatkin ovat kyllä upean kauniita, kun niitä pääsee seuraamaan hieman lähempää. Sulissa tämä onnistuu hyvin.

Kevään ensimmäinen nokikana Iidesjärvellä

Muuta järveltä ei sitten vielä löytynytkään. Seurailin vielä hetken sorsien edesottamuksia ennen kotiin lähtöä. Kameraa paketessani huomasin vielä ojan penkereellä jäljet haukan vierailusta paikalla. Sorsaherra oli joutunut ilmeisesti aikaisin aamulla tai edellisenä iltana pedon välipalaksi.

Uudet vuodarit:

25. Isokoskelo

26. Nokikana

Talvi meni ja tuli

Elämäni lyhin talvi kesti kokonaiset kolme viikkoa. Helmikuun puolivälistä lähtien on ollut aivan kevätkelit - parhaillaan yli +10 c! Nyt viime päivät on taas tihkuttanut lunta ja nollassa pyöritään ilmeisesti seuraavat pari viikkoa. Mutta ei tätäkään enää talveksi voi laskea.

Vierailin Oulussa kuun vaihteessa. Kävimme isän kanssa etsimässä kettuja, mutta eihän siitä mitään tullut. Koko Oulun reissun havikset jäivät yhteen hömötiaiseen ja pariin keltasirkkuun. Onhan sitä siinäkin.

Tampereella ei myöskään ole ihmeitä näkynyt - tosin nenäkin on ollu aika paljon koulukirjoissa kiinni. Laulujoutsen parin kanssa vietetty iltapäivä ja ennätysaikaiset naurulokit ovat sentään ilahduttaneet.

Laulujoutsen Iidesjärvellä 11.3.

Uudet vuodarit vaatimattomalla listallani:
20. keltasirkku
21. hömötiainen
22. kyhmyjoutsen
23. laulujoutsen
24. naurulokki

Tammikuun retkiä ja uusi linssi

Talvi alkoi 10.1. ja sen jälkeen saikin hytistä ihan hyvissä pakkasissa, kunnes nyt helmikuun alusta jälleen lauhtui. Pakkaset toivat mukanaan myös tammikuulle harvinaiset aurinkoiset päivät.

Retket ovat suuntauneet lähinnä Arboretumiin. Puiston ruokinnalla ovat viihtyneet tiaisten lisäksi oravat, närhet, mustarastaat ja viherpeipot. Viime vuonna runsaslukuiset urpiaiset ja vihervarpuset loistavat poissaolollaan.

Toissa viikonloppuna sain vähän vaihtelua Arboretumiin kun sisko oli kylässä ja auto käytössä. Kävimme mm. Lempäälän Herralankoskella, josta löytyi parikymmenpäinen telkkäparvi ja yksinäinen koskikara, josta sain napattua kuvankin. Kävimme myös Suojalassa etsimässä hiiripöllöä, mutta se jäi löytymättä.

Karakuva oli ensimmäinen uudella linssillä otettu. Sain kauan odotetun Canon EF 100-400mm, 4.5 - 6.6 L IS USM -zoom-linssin tammikuun lopulla. Vähän pitää totutella pumppuzoomiin ja putken kokoon ja painoon, mutta muuten vaikuttaa aivan hyvältä. Raportoin lisää kun pääsen kunnolla vauhtiin. 

Uudet vuodarit:

13. Mustarastas

14. Punatulkku

15. Käpytikka

16. Viherpeippo

17. Närhi

18. Telkkä

19. Koskikara
...melko vaatimaton saalis toistaiseksi.

No onkos tullut kesä?

Syyskelit sen kun jatkuvat, vaikka kohta ollaan tammikuun puolivälissä. Järvet on sulana, nurmet vihreinä ja tänään päiväkävelyllä huomasin pajunkin puhjenneen hiirenkorville. Forecan mukaan talvi on kuitenkin aivan kulman takana, 10.1. pitäisi painua pakkasen puolelle. Lunta saadaan tosin odotella vielä senkin jälkeen.

Pajunkissoja kännykkäkameralla Iidesjärvellä 6.1.2014

Vuosipinnatili on auennut vaaatimattomasti ja todella tyypillisillä lajeilla: tinttejä, sorsia ja varislintuja lähinnä. Näiden lisäksi vuodenaikaan nähden hieman erikoisempia havaintoja ovat olleet Viinikanlahdella edelleen viihtyvät harmaa- ja kalalokit sekä talvehtimaan jäänyt tavinaaras. Tavi on viihtynyt sekä Viinikanojan Pyhäjärven että Iidesjärven päässä. Toivottavasti minisorsa pärjää kevääseen asti.

Tavi näyttäyi ensimmäisen kerran joulukuun alussa Viinikanojan Pyhäjärven päässä. Harmaata oli lumesta huolimatta. Kuvasta huomaa hyvin sorsan ja tavin suuren koko eron.

Tammikuun harmaudessa on ehtinyt suunnittelemaan hieman tulevia retkiä ja kuvausprojekteja. Suunnitelmissa ja toiveissa on ainakin majavan pesällä vierailu maaliskuussa, pari teeriyötä pääsiäisenä, mahdollisesti karhujen kojukuvausta toukokuussa, kahlaajia Porin heinäkuussa sekä sääksiä Kangasalan sääksikeskuksessa elokuussa. Näitä pääsen toteuttamaan uudella putkella, jonka pitäisi kilahtaa postiluukusta reilun parin viikon päästä. Can't wait!

Vuosipinnat 2014:

1. Varis
2. Naakka
3. Harakka
4. Sinisorsa
5. Talitiainen
6. Sinitiainen
7. Kesykyyhky
8. Varpunen
9. Pikkuvarpunen
10. Harmaalokki
11. Kalalokki
12. Tavi