sunnuntai 20. tammikuuta 2013

Tammikuinen aamuretki Arboretumissa

Lauantaina 19.1.2013 läksin aamusella kävelylle kohti Hatanpään Arboretumia. Otin ensin mukaan vain kiikarin, mutta palasin kuitenkin vielä ovelta takaisin ottaakseni mukaan myös kameran.

Retken ensimmäinen pysäkki oli Ratina, josta etsin siellä talvehtivaa uiveloa. Lintu ui melko lähellä Ratinan siltaa ja suuntasin lähemmäksi kuvailuhommat mielessäni. Sillalla onnistuin kuitenkin sotkemaan itseni niin pahaan solmuun kameran, kameralaukun ja kiikarin hihnoihin, että lintu ehti lentää kauemmaksi ennen kuvia. Näin taas. Paikalla oli myös pari isokoskeloherraa ja yksinäinen naaras.

Isokoskelot kalastelemassa Ratinassa
Ratinasta jatkoin matkaani Pyhäjärven rantaa pitkin Arboretumiin. Etsin matkalla paikalla viipynyttä kuikkaa, mutta se oli ilmeisesti lähtenyt väljemmille vesille Viinikanlahden jäädyttyä.

Arboretumin ruokintapaikka oli minulle uusi juttu. Mahtavan paljon lintuja ja hyvin kuvattavissa! Paikalla oli punatulkkuja, urpiaisia, sini-, tali- ja kuusitiaisia, viherpeippoja, vihervarpusia, puluja, mustarastaita sekä yksi järripeippo, mikä oli minulle uusi laji sekä tälle vuodelle että elis-listalle! Suomi-elis nro. 100! (listaan nämä uudet linnut selkeyden vuoksi jatkossa postauksen päätteeksi.)

Hämärässä suttukuvassa puun alla punatulkku ja järripeippo
Urpiainen leikki piilosta.

Vihervarpuselle, niin kuin paikan muillekkin linnuille, kelpasi tarjottu sapuska.

En paljon jaksanut keskittyä kuvaamiseen, kun alkoi olla kiire kotiin ja kelikin oli melko pilvinen.

Hetken paikalla pyörittyäni paikalle sattui ystävällinen lintuja ruokkinut mies, jonka kanssa ajauduin juttusille. Näiden lintuihmisten kanssa on kyllä helppo turinoida ja näin aloittelijana sitä kuulee usein kaikkea mielenkiintoista. Mies kertoi, että paikan linnut syövät jopa kädestä ja että hän käy paikalla päivittäin. Mies kertoi myös, että hieman kauempana oli paikalla vielä pari taviokuurnaa viimeisiä jäisiä marjoja syömässä.

Jes! Taviokuurnat puuttui vielä vuosilistalta, enkä olllut niitä päässyt kuvailemaan kuin hätäisesti kotikonnuillani edellisenä syksynä ja nekin kuvat otin kovin kaukaa.

Kuurnapari löytyikin helposti ja huhut niiden kesyydestä todellakin pitivät paikaansa. Pääsin hangessa metrin päähän linnuista ilman, että ne olivat moksiskaan. Mahtavaa! Järveltä käynyt vinkka veti sormet toimintakunnottomiksi hyvin nopeasti, mutta muutama kiva ruutu tarttui kennolle harmahtavasta kelistä huolimatta.

Suttunokka taviokuurna

Sottapytty etupotretissa. Rehellisyyden nimissä mainittakoon, että taustalta on poistettu yksi pien oksa huomiota linnulta viemästä.

Kurnan selkä lähikuvassa. Komia on tekstuuri!
Reissu oli mainio, ja olin hyvillä mielin uusista haviksista ja onnistuneista kuvista. Kotona avasin koneen ja Tiiran. Meinasin tipahtaa penkiltä: Pyhäjärvellä, aivan kulkureittini varrella, oli nähty merikotka jään reunalla istumassa sorsia vaanimassa! Tämä oli tapahtunut noin 30 minuuttia ennen kuin saavuin itse paikalle.. Kyllä harmitti!

Sitten vielä lisäykset vuoden pinnalistaan:

17. Kyhmyjoutsen, 12.1.2013, Tukholma (laivalla)
18. Isokoskelo, 13.1.2013, Eteläpuisto, Tampere
19. Tilhi, 13.1.2013, Pyynikki, Tampere
20. Järripeippo, 19.1.2013, Arboretum, Tampere
21. Taviokuurna, 19.1.2013, Arboretum, Tampere

2 kommenttia:

  1. Taviokuurnia on kyllä tänä talvena nähnyt paljon! Komea tuo viimeinen kuva kuurnan selästä! Hienot yksityiskohdat.

    VastaaPoista
  2. Niin kuulemma on. Itse ehdin törmätä näihin vain kolmesti tänä talvena. Onneksi kuitenkin edes sen verran! Kiitos kommenteista.

    VastaaPoista